Vihreän mörön arvoitus
Olipa kerran pikkuinen panda nimeltänsä Pandaviljo. Pandaviljo oli hyvin tylsistynyt puumajassaan. Hän ei keksinyt mitään tekemistä.
Yhtäkkiä, ritaripatsaan viereen, ilmestyi vihreä sumupilvi. Se näytti todella pelottavalta!
Pandaviljo säikähti niin paljon, että pyllähti takapuolelleen. Mikä ihme se oli?
Sitten vihreä kummajainen alkoi puhua. Sillä oli jylisevä, hyvin pelottava ääni. Pandaviljo aivan hytisi pelosta kun kuuli mörön puheen.
Pandaviljo kuunteli, mitä vihreä mörkö sanoi.
Pandaviljo lähti järkyttyneenä jonnekkin. Ensimmäisenä hän keksi mennä Wanhaan Satamaan
''Hmmm.... Mikä ihme on saari, jossa merirosvot asuvat!?" Pandaviljo kummasteli. ''Mistä ihmeestä minä voin tietää!" hän tuskastui.
Sitten, aivan yhtäkkiä Pandaviljo tajusi, kun katseli kalastajan hienoa moottorivenettä. Hän hullaantui niin paljon, että ryhtyi oikein tanssimaan! :D
Pandaviljo meni tietenkin Merirosvo saarelle. Siellä hän etsi kuumeisesti
jotakin, mikä auttaisi häntä eteenpäin. Hän näki punaisen ravun, jonka kyljessä oli kyltti toiselle puolelle saarta. ''Vai niin!'' Pandaviljo tuumasi ja asteli nuolen osoitamaan suuntaan.
Siellä Pandaviljo tapasi saman sumupilven, joka esitti hänelle tämän kysymyksen.
Pandaviljo vastasi mahdollisimman nopeasti, joten vastaus tuntui hänestä liian itsestään selvältä.
Yllättäen vastaus olikin aivan oikein! Pandaviljo riemastui suuresti!
Mörkö antoi Pandaviljolle ohjeet jatkolle.
Tällä kertaa tarinan sankarin ei tarvinnut miettiä hetkeäkään seuraavaa määränpäätä! Se oli totta totisesti Brunon ravintola. Mutta siellä ei näkynytkään mitään vihjettä. "Mitä kummaa? Mitä mörkö sitten tarkoitti?" hän kummasteli.
Pandaviljo kolusi koko ravintolan. Sitten yhdellä penkillä oli lautasellinen kalaa bambupedillä. Hän päätti ottaa sen mukaansa.
Pandaviljo lähti ravintolasta linnaan. Siellä hän kohtasikin vihreän mörön, jolle tarjosi aterian. Kuului mässytystä ja yhtäkkiä koko ruoka oli kadonnut lautaselta. Mörkö kertoi Pandaviljon onnistuneen tehtävässään. Sitten hän katosi kuin tuhka tuuleen! Kuului puhaus ja taas linnan piha oli aivan tyhjä.
Pandaviljo ihmetteli kyllä kovasti, mikä mahtoi tuo mörkö olla. Miksi hän oli ilmestynyt linnan edustalle pelottelemaan viatonta ohikulkijaa? Ja miksi hän oli tiedustellut niin merirosvo aiheisia kysymyksiä? Minkä tähden mörkö oli uhkaillut koko Panfua? Tästä asiasta täytyisi puhua Kamaria kanssa, Pandaviljo tuumaili. ''Mutta ei nyt! Nyt ole aivan liian väsynyt!" hän kertoi bollyllensa. Niinpä hän istahti sohvalle ja nukahti saman tien. Päivän puuhailut tekivät pienestä pandasta kovin uupuneen!
Olipa kerran pikkuinen panda nimeltänsä Pandaviljo. Pandaviljo oli hyvin tylsistynyt puumajassaan. Hän ei keksinyt mitään tekemistä.
Pandaviljo päätti lähteä katselemaan Panfua. Hän meni ensin kilparadalle. Siellä oli hienoja autoja. Pandaviljo piti etenkin keltaisesta pikkuautosta.
Sitten Pandaviljo jatkoi matkaa. Hän hyppeli linnan pihalle. Pandaviljo lauleskeli iloisesti tallustaessaan.
Yhtäkkiä, ritaripatsaan viereen, ilmestyi vihreä sumupilvi. Se näytti todella pelottavalta!
Pandaviljo säikähti niin paljon, että pyllähti takapuolelleen. Mikä ihme se oli?
Sitten vihreä kummajainen alkoi puhua. Sillä oli jylisevä, hyvin pelottava ääni. Pandaviljo aivan hytisi pelosta kun kuuli mörön puheen.
Pandaviljo kuunteli, mitä vihreä mörkö sanoi.
Pandaviljo lähti järkyttyneenä jonnekkin. Ensimmäisenä hän keksi mennä Wanhaan Satamaan
''Hmmm.... Mikä ihme on saari, jossa merirosvot asuvat!?" Pandaviljo kummasteli. ''Mistä ihmeestä minä voin tietää!" hän tuskastui.
Sitten, aivan yhtäkkiä Pandaviljo tajusi, kun katseli kalastajan hienoa moottorivenettä. Hän hullaantui niin paljon, että ryhtyi oikein tanssimaan! :D
Pandaviljo meni tietenkin Merirosvo saarelle. Siellä hän etsi kuumeisestijotakin, mikä auttaisi häntä eteenpäin. Hän näki punaisen ravun, jonka kyljessä oli kyltti toiselle puolelle saarta. ''Vai niin!'' Pandaviljo tuumasi ja asteli nuolen osoitamaan suuntaan.
Siellä Pandaviljo tapasi saman sumupilven, joka esitti hänelle tämän kysymyksen.
Pandaviljo vastasi mahdollisimman nopeasti, joten vastaus tuntui hänestä liian itsestään selvältä.
Yllättäen vastaus olikin aivan oikein! Pandaviljo riemastui suuresti!
Mörkö antoi Pandaviljolle ohjeet jatkolle.
Tällä kertaa tarinan sankarin ei tarvinnut miettiä hetkeäkään seuraavaa määränpäätä! Se oli totta totisesti Brunon ravintola. Mutta siellä ei näkynytkään mitään vihjettä. "Mitä kummaa? Mitä mörkö sitten tarkoitti?" hän kummasteli.
Pandaviljo kolusi koko ravintolan. Sitten yhdellä penkillä oli lautasellinen kalaa bambupedillä. Hän päätti ottaa sen mukaansa. 
Pandaviljo lähti ravintolasta linnaan. Siellä hän kohtasikin vihreän mörön, jolle tarjosi aterian. Kuului mässytystä ja yhtäkkiä koko ruoka oli kadonnut lautaselta. Mörkö kertoi Pandaviljon onnistuneen tehtävässään. Sitten hän katosi kuin tuhka tuuleen! Kuului puhaus ja taas linnan piha oli aivan tyhjä. '
Pandaviljo ihmetteli kyllä kovasti, mikä mahtoi tuo mörkö olla. Miksi hän oli ilmestynyt linnan edustalle pelottelemaan viatonta ohikulkijaa? Ja miksi hän oli tiedustellut niin merirosvo aiheisia kysymyksiä? Minkä tähden mörkö oli uhkaillut koko Panfua? Tästä asiasta täytyisi puhua Kamaria kanssa, Pandaviljo tuumaili. ''Mutta ei nyt! Nyt ole aivan liian väsynyt!" hän kertoi bollyllensa. Niinpä hän istahti sohvalle ja nukahti saman tien. Päivän puuhailut tekivät pienestä pandasta kovin uupuneen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti