lauantai 4. syyskuuta 2010

Hmmm...

Hyvää huomenta!
Kun aamulla tänään heräsin puumajastani, päätin lähteä hiukan lenkkeilemään. Hölkkäsin linnanpihalle. Siellä oli hiljaista. Mietin, missä tuttu, julman näköinen viiksivallu Krucio onkaan. Sitten muistin, että eilen me pandat olimme muuttaneet hänestä pikkuisen Paul-vesselin. Oli jonseenkin kummaa nähdä ihan tyhjä tanssisali, jonka nurkassa kivetetty taikasauvakone nökötti. Kruciota ei enään ollut.
On kummallista, että johonkin noinkin ilkeään hassusti kiintyy. Hänen ilkeät aikeet Panfun tuhoamisesta ovat jääneet mieleeni niin hyvin, että siinä lenkkeillessäni yritin etsiä uutta kivetettyä tavaraa.
Vaikka Kruciota ei enään ole, on kuitenkin se mustekala. Hän uhkaa kuorruttaa koko Panfun musteellaan! o.o Kalastaja komensi minua odottamaan eilen vielä kaksi päivää, että pääsen ohjastamaan moottorivenettä. Yritän etsiä sillä kadonneen merirosvon. Jos löydän hänet, voin todistaa ettei Kamarian poi... Uppss! Olin möläyttämässä koko salaisuutta pienestä pandasuustani noin vain ja yllättäin! Voi Krucion karvakorvat minun kanssani! En paljastakkaan enempää. Mutta, jos sinäkin haluat tuhota tuon ilkimys mustekalan aikeet, teeppä tehtävää Poikani on piraatti.
Mutta, nyt menen jatkamaan arkista puuhasteluani! Moikataan jos tavataan! (:
Rakkaudella, Pandaviljo
Laitoin nimeni tällä sinisellä värillä, sillä olen ostanut itselleni tämän värisen karvapeitteen!

2 kommenttia:

  1. Sehän on kamarian poika ei se oo mikää salaisuus.

    VastaaPoista
  2. Munki on vaikee ajatella ettei voi enää ettii kivettyneitä esineitä.

    VastaaPoista