Testi: Mikä ruokala sopii sinulle?

Hei lukijat!

Suunnittelin tässä pikkuisen testin, jonka tekemällä selviää, mikä Panfun ruokaloista on eniten sinun tyylisesi!

1. Mikä Panfussa on sinusta parasta?
a)Ystävien tapaaminen
b)Uusiin Pandoihin tutustuminen ja ostoksilla käynti
c)Tehtävien ratkominen.

2.Millainen ruoka on mieleesi?
a) Herkullinen, maukas, loistava... Olen oikea kulinaristi, jolle kelpaa vain paras!
b)Kaikki makea on minun mieleeni!
c)Ei niinkään väliä. Pääasia, että se on nopea syödä.

3.Minkälaisesta paikasta pidät?
a)Pidän kodikkaasta, rauhallisesta tunnelmasta. Klassinen taustamusiikki on mieleeni.
b)Rakastan tyylikkäitä ja muodikkaita paikkoja, joissa soi tanssimusiikki!
c)Jännittävät paikat ovat minun makuuni.

4.Paljonko rahaa sinä olet valmis käyttämään syömääsi ateriaan?
a)Rahasta viis, kun ruoka on hyvää! Pulitan mielelläni satasenkin ateriasta.
b)Yleensä ruokani maksaa kahdesta kymmeneen pandakolikkoa.
c)En suostuisi käyttämään ruokailuun viittä pandakolikkoa enempää!


ENITEN A) VASTAUKSIA
Sinun paikkasi ruoka-aikaan on ehdottomasti Brunon ravintola. Rakastat hyvää ruokaa ja olet armoton herkuttelija. Bruno on varmasti ylpeä noin hyvästä asiakkaasta!


ENITEN B) VASTAUKSIA
Sinulle sopii ruokailussa loistavasti Jäätelöbaari, joka on sopivasti lähellä kauppoja ja kaupungin sykettä. Muistathan kuitenkin pestä hampaasi aina huolellisesti, kun olet syönyt jäätelöä?

ENITEN C) VASTAUKSIA
Sinun ruokatottumuuksiisi sopii hyvin Merirosvo saari ja Pom Pom Baari! Olet kova tekemään tehtäviä ja nuo paikathan aukeavat juuri kovalla uurastuksella!

Kultapanda ilta

Hyvää iltaa, rakkaat pandsat!

Täällä on afrohiuksinen, paavihattuinen, villapaitaan ja palomiehen takkiin sekä pinkkeihin korkokenkiin pukeutunut Pandaviljo. Saatatte arvata jo hyvinkin, mistä on kyse. Tänäänhän on kultispäivä! <3

En kerennyt viettämään kultapandapäivää tänään kuin kaksikymmentä minuuttia (lasken mukaan siis ainoastaan puheaikana viettämäni ajan). Olin tänään kulttuurimatkalla Pollin ja Kertun kanssa. Olimme PandZoo-nimisellä saarella. Tiedättekö, mikä on PandZoo? Se on Panfun lähellä siaitseva eläintarha. PandZoossa on vaikka mitä eläimiä! Ylhäällä näette muutamia kuvia niistä.

Koska en viettänyt kultispäivää kunnolla, minun piti heti kotiin saavuttuani rynnätä Maauimalan Kioskiin shoppailemaan. Ostin uudet pikkuhiukset, sellaiset, jotka on kätevä kätkeä pipon alle näin talviseen aikaan. Sitten ostin kivan Panfu-pitkähihaisen, sekin on hyvä pukea villiksen alle. Ostin myös aivan ihanat ja hurmaavat sukat! Niissä on sama kuvio, kuin kärpäsisenessä. Ne ovat siis kirkkaan punaiset ja niissä on valkoisia täpliä. Tiedättekö, ettei ikinä milloinkaan saa syödä sukkieni väristä sientä! Ei koskaan, sillä se on vaaraksi pikkuiselle panda hengellenne! Muistattehan, ettei muutenkaan saa ikinä syödä sieniä, joita ei tunne. Nyt tosin ei ole enään sieni aika, joten ei kannata juuri nyt vaivata päätä tuolla varoituksellani (:

No niin, nyt rupean keittämään iltamaitoani ja nukutan pikkuiset lemmikkini uneen. Sitten luen hetken kouluopustani ja menen itsekkin nukkumaan.

Kauniita unia, oman pandan kuvia! <3

Sydämmiä,

Pandavipa

Tietokone varkaus

Hei taas, pikku pandapalleroiset!

Täällä kirjoittaa Pandaviljo. En ole pitkään aikaan päivittänyt blogiani, mutta siihen on syy. Pandatietsikkani, joka on hyvin hieno ja maksoi 1000 pandakolikkoa, oli varastettu!! Ei paniikkia, se on nyt löytynyt jo. En voisi muuten kirjoittaa blogiani.

Haluatte ehkä tietää, kuka on napannut pikku tietokoneeni ja milloin sekä miten? Voin kertoa asiani, vaikka se on hiukan pitkä. Pahoittelen!

Oli kiiretön aamupäivä Panfussa, takalleen ottaen Teenpandassa. Istuskelin kaikessa rauhassa Chef Brunossa. Olin nauttinut äskettäin brunssin, joka on aamupalan ja lounaan sekoitus. Olin syönyt herkullisia leipiä, mukavaa munakasta ja raikasta smoothieta sekä kasan muita ruokia. Minulla oli mukanani Panda-tietokoneeni, jotta voisin kirjoittaa Pandojen ruokavaliota käsittelevää koulukirjoitelmaa ruokailun lomassa. Yhtäkkiä keittiöstä kuului kovaa kolinaa. Olin ainut ravintolassa, joten ajattelin mennä tarkistamaan, mitä siellä tapahtui. Halusin varmistaa, ettei Brunolle tai tarjoilijalle ollut sattunut mitään.
Keittiössä Bruno oli yltäpäältä katkarapukeiton kuorruttaneena. Tarjoilija oli aikaisemmin pessyt käsiään ja hänet oli kutsuttu töihin, ottamaan minun tilaustani. Kiireessä hän oli lähtenyt ja viskannut kädessään olevan saippuan lattialle. Nyt Bruno oli kuljettanut keittoa jääkaappiin ja liukastunut saippuaan. Mitään ei onneksi ollut käynyt pahemmin, joten palasin omalle istuimelleni.
Olin ryhtymässä naputtamaan lisää tietoa bambusta, kun yllättäen huomasin, ettei ollut mitään mihin naputtaa! Tietokoneeni oli kadonnut!!! Olin joutua paniikkiin, kun olin kaivanut koko istuimen, pöydän alusen ja sen lähistön. Ei mitään! Ei jälkeäkään tietsikasta. Ravintolassa ei edelleenkään ollut ketään, ei niin ketään. Etsiessäni löysin penkiltäni vaaleanpunaisen, paksun karvan. Se ei näyttänyt hiukselta, vaan oli ennemminkin peräisin jostakin eläimestä. Eläimestä, hmm... Missä eläimiä eli täällä Panfussa?
Suuntasin laskun maksettuani kulkuni juoksujalkaa viidakkoon. Tiesin, että siellä eleli monenlaisia villieläimiä. Otin käyttööni suurennuslasin ja pukeuduin etsivän takkiin sekä lakkiin. En löytänyt viidakosta aluksi mitään merkkiä viitaten tietokoneeseeni taikka sen varastajaan. Löysin muutaman pandan (jota muuten kaikki olivat musta-valkoisia) lisäksi sammakon, ruskean koiran ja raidallisen bollyn. Ei mitään vaaleanpunaista, kuten tiedätte. Mutta sitten, kun olin jo menettämässä toivoani, huomasin vaaleanpunaisen karvan polulla, joka ve pois viidakosta. Vertasin sitä toiseen, ravintolasta löytämään karvaan ja se oli aivan samanmoinen. Lähdin kulkemaan polkua ja päädyin järvelle.
Järvellä minua kohtasi eriskummallinen näky. Lauma pikkuisia Woobyjä oli kerääntynyt isonkiven juurelle. Ne kuhisivat ja kohisivat, tiedät varmaankin miten hassua ääntä nuo pikku ötökät pitivät. Näin joukon keskellä vaaleanpunaisen woobyn, jossa oli punaisia sydämmiä. Se oli aivan saman värinen kuin karvat, joita oli löytänyt. Olin menossa kysymään pikku eläimeltä, sattuiko hänellä olemaan karvanlähtö ja tiesikö hän jotakin tietsikastani, kun näin Pandatietokoneeni. Se oli Woobyjen keskellä ja he kaikki toljottivat sitä. Vaaleanpunainen sydänwooby kirjoitti juuri jotakin kouluaineeseeni. Päätin olla häiritsemättä niitä hetkeen ja tarkkailin pusikossa, mitä oli meneillään. Kun vaaleanpunainen wooby oli naputtanut loppuun, pikkuiset laumatoverit ryhtyivät kikattamaan. Silloin ajattelin, että voisin jo nousta näkösälle ja noutaa koneeni takaisin.
Woobyt kauhistuivat ensin ja luulivat, että olen heille vihainen. Mutta kun vain pyysin tietokonetta kauniisti takaisin, he antoivat sen toki suosiolla. Palkkioksi sain vielä pusun poskelle siltä pikkuiselta sydän woobyltä.

Siinä oli siis tietokoneeni pikku seikkailu. Voin liittä tuon kouluaineeni tänne blogiinikin, kunhan olen saanut sen kokonaan valmiiksi.

Nyt menen puuhailemaan leikkejä raikkaaseen ulkoilmaan. Adios vaan, rakkaat pandsut!
Pandaviljonne

Vedenalainen opinahjo

Ohoi, Pandapyörykkäni!


Täällä Pandavipa taas, tällä kertaa en tosin ole omalla rakkaalla Pandaläppärilläni, vaan vedenalaisen koulun putkinäytöllä. En ole muistanut mainita, että syyslomalla koulu avautui vapaaksi meille ihan kaikille pandoille, eikä se enään ole kultapandojen privaatti aluetta.

Minusta se on ihanaa! Oppiminen koulussa kuuluu kaikille, ei vain heille jotka maksavat. Panfu on vielä parempi paikka nyt, mielestäni! (:

No, mutta nyt meillä alkaa matikan tunti! On lopetettava!



Oppivaisin terveisin,

Pandaviljoo

Naamias asuja!

Huhuuu!

Täällä huhuilee toki vie Pandaviljo, väsynyt bailaaja bloggaajanne. Olin äskettäin ostelemassa hiukan heräteostoksia, vaatteita joille en usko löytyvän kovin monesti käyttöä. Pelasin nimittäin linnan aulassa, tai siis sisäpihalla, Carl Caruson kanssa mittelön kivi-sakset-paperia ja voitin hänet, vaikka peli olikin aika tiukka. Päätin ottaa hänen lahjansa voitosta rahana, jolla saan ostella itse haluamiani halloween pukuja.

Innostuin siis putiikissa ostamaan kaikkea kivaa ja pandakolikoita jäi vielä muutama satanen. Niillä saan hoidettua arkitoimeni taas seuraavaan kultispäivään asti! (:

Tässä ensimmäinen asu. Se on siis tuo hieno intialaistyylinen norsun vartalo, jossa on neljät kädet! Se lumosi minut heti persoonallisuudellaan, ja sopii erityisen hyvin halloweeniin, vaikkeivat tekokädet niin kätevät kieltämättä olekkaan!

Tämä on oikeastaan sopiva talviasukin, mutta se on myös kiva jääkarhun puku. Päähine on mielestäni söpö jä pitää kyllä korvat lämpimänä!

Palaako jossain? Hihi, tämä on siis valppaan palomiehen asuni, tai oikeastaan paloneitipandan asu! Pidän suuresti sen punaisesta väristä, mutta tämä päällä ei voi kävellä jatkuvasti, jottei minua luulla oikeaksi palopelastajaksi.

Tämä on jouluhengen asuni, en ole ihan varma mikä se oikeastaan on! :D Itse kuitenkin ajattelin sen ensin olevan Paavin puku, joten sellaisena sitä pidän. Nuo hiukset lakin alla ovat muuten nykyinen hiustyylini, simpsakka polkkatukka! Se on supernaisen puvusta napattu.

Alkukantainen, kivikautinen panda, latinalaiselta nimeltään Pandaus Alkus, esiintyy tässä huisissa puunuijassaan, turkispaidassaan ja suuressa tukassaan! Vaikka hän tietenkin on hyvin uhkaavan näköinen, niin älä huoli, nämä pandat ovat meidän tapaamme bambunsyöjiä!

Huhuh! Tarvitsen vettä! Tässä kuvassa on hiukan omituinen Saharan autiomaan valloittaja panda, joka on varustautunut matkaan tuttipullolla ja vesipullo vyöllä. Huomatkaa pandan päässä koreileva hattu, joka on loistava auringon paahtaessa!

Ugah! Tässä on huima intiaanipäällikkö Herkullinen Hamppari, joka johtaa joukkojansa suurella sydämmellä ja valtavalla masulla!

Siinä oli siis uusimmat naamiasasuni, mutta huomasinkin juuri joukosta uupuvan prinsessan puku, sekä monia kivoja vaatteita, joita olen hankkinut halloweeniksi. Kaikissa kuvasissa komeilen siis minä, vaikka nimeä ei näykkään.

Väsynein mutta mitä vallattomin terveisin

Teidän

Pandaviljo

Kotona taas ja halloween!

Ola, pandat!



"Ola" on espanjankielinen tervehdys, se on sama kun moi meillä suomeksi. Tiesittekö muuten, että siellä Pandariffalla puhutaan espanjaa? No, sitä Pienenvauvan kanssa kumminkin opimme. Matkamme onnistui mukavasti, oli lämmintä ja hauskaa. Silti on oikein mukavaa olla taas täällä koto Panfussa! (:



Panfussa tapahtuu muuten kaikenlaista kummaa, olette varmaan sattuneet näkemään. Tänään siellä liikkuu harvinaisen hurjan näköisiä pandoja! On noitia, luurankoja, mörköjä, haamuja sekä jos jonkinlaisia menijöitä! Tänäänhän onkin Panfussa hulppeat halloween pippalot! Ne järjestetään tietysti linnan tanssisalissa, miltein karmivan pelottavassa tunnelmassa! Minäkin osallistun toki sinne. Kuvia laitan myöhemmin!

Hurjan hauskaa iltaa, pandamonsterit!

Hiippaillen,
Pandaviljo

Matkaan lähden, matkaan lähden..!

Hyvää huomenta, pienet pandailijat!

Täällä on aikainen mato, tai no oikeastaan aikainen panda. Olen harvinaisesti liikkeellä jo ennen yleisen chatin alkua. Minä ja Pienivauva olemme pakanneet kovasti romppeitamme. Pienet pandojen kapsäkkimme ovat ihan täpösen täynnä. Minkä ihmeen takia olemme pakanneet, sinä varmasti kysyt. Olemme lähdössä viettämään syyslomaamme Pandariffan saarelle.

Tiedättekö missä on Pandariffa? Se on kaukana Panfusta. Pandariffa kuuluu Panarian saariin. Panarian saaret ovat hyvin yleinen lomakohde, niinkuin Pandariffakin. Tiesitkö, että myös Kamaria ja kalastaja ovat lomailleet siellä? Vau!

Pantaviljo, talvittenko kahlet tukkahoutut matkaan?
Ai hei, Pienivauva! Mitä? Ei, et tarvitse yksiäkään sukkahousuja! Pandariffalla on lämmintä!
Mitah? Eikö tiellä olekkaan lunta, niinkuin täällä Panvussa?
Ei, ei ole tietenkään! Pandariffalla on yli kaksikymmentä astetta lämmintä!
Ohoh! Hienoa! Onko tiellä ketä?
Ei, ei minusta. Mutta siellä on lämpimämpää kuin täällä Bollylandissä.
Vaa niin! Huippua! Menen heti hatemaan ketähattuni. Heeppa!
Tee niin! Hei, hei, pikkusisko!

Huoh, Pienivauva on välillä hiukan rasittava, kun hän ei hoksaa jotakin asiaa. Mutta ei se mitään, siksi me isosiskot olemme olemassa. Voimme opettaa pienille kaikkea tärkeää.

No niin, lukijat! Menen pelastamaan Pienenvauvan painavan hattulaatikkomme alta.
Pitäkää hauskaa Panfussa ja missä ikinä olettekin!

Rakkaudella,
Pandaviljo & Pienivauva

Kylmä päivä Panfussa

Ohoi, ohoi, hyvät kultispandat!

Tänään on kultapanda päivä!!! Iihanaa! Jihaa! Se on hyvin mainio asia, sillä aamulla herätessäni olin toosi kylmissäni! Hytisin ja tytisin kuin Brunon hyytelö! Hampaani naksuivat yhteen niin, että kolisi! Olin pukeutumassa lämpimämpiin vaatteisiin, jota pystyin käyttämään, eli kuuhattuun, takkiin ja kaapuun. Sitten huomasinkin, että saatoin pukeutua myös ihanaan uuteen villapaitaani ja villasukkiin sekä pipoon! Jeee!
Tiedättekö, mikä auttaa parhaiten vilustumiseen? Lämmin kaakao ja pikku suolainen Chef Brunosta. Menenkin heti sinne! Sen jälkeen aijon käydä vielä sairaalassa, jotta he voisivat mitata kuumeeni.

No niin, nyt jatkan puuhiani! Ihanaa ja iloista kultapandapäivää teille, nauttikaa sen iloista!
Rakkaudella,
Pandaviljo

Saippuasarja: Prinsessa ja hämähäkki

Olipa kerran kaunis prinsessa. Hänen nimensä oli inskuli ja hän hallitsi Panfua suurella sydämmellä.

Eräänä päivänä prinsessa ja hänen hovineitonsa olivat katselemassa linnan sisäpihaa alamaistensa joukkossa. Yllättäen Prinsessan takana oli vihreä haamu, jolla oli pahoja aikeita!

Prinsessa ja hovineito lähtivät juoksemaan pakoon kirkuen! "IIIKKKS!!!" he huusivat

Vihreä haamu muuttui kaapupäiseksi pandaksi, jolla oli pahantahtoinen kiilto silmissään. Hän uhkasi napata prinsessan kruunun ja ottaa vallan!!!

Prinsessan puutarhuri seisoskeli kauempana katsellen kauhuissaan menoa. Yhtäkkiä portista tuli sisään kaksi hämähäkkiä, jotka tiedustelivat, pääsisivätkö puutarhurin mukaan kaivamaan bambumaata.

Puutarhuri selitti hämähäkeille, että nyt oli kyllä hyvin uhkaava tilanne käynnissä. Pahansuopa velho, Jolle, yritti vallata koko Panfun. Hämähäkit raivostuivat, sillä pitivät maastaan kovasti. Niinpä he menivät velhon luo pyytämään, että tämä jättäisi Panfun rauhaan.

Velho säikähti hämähäkkejä aivan kamalasti, niin, että lähti pelosta kirkuen juoksemaan ulos linnasta. "Jätän Panfun rauhaan, kunhan te hämikset jätätte minut rauhaan! Pelkään hämähäkkejä enemmän kuin mitään muuta!" Jolle-velho parkui!

Prinsessa oli niin iloinen Panfun pelastamisesta, että kutsui koko kaupungin ilmaiselle aterialle Brunon ravintolaan. Siellä kaikki ylistivät prinsessaa ja riemuitsivat maansa pelastumista.

LOPPU!

Kiitos kaikille mukana olleille näyttelijöille ja avustajille!

Panfu Sanomat : Eläinmaailman ihmeitä

Hyvää perjantai iltaa, rakkaat pandat!

Täällä reportterinne Pandaviljo. Tänään saatte lukea kaikenlaisista eläimistä, joita miedän pandojen lisäksi täällä maailmassa pyörii.

KISSAT

Kissat ovat söpöjä lemmikkejä, jotka polveutuvat isoista kissapedoista, kuten tiikeristä ja leijonasta. Ne ovat mukavia lemmikkejä, mutta usein myös hyvin itsenäisiä. Kissat sanovat "Miau" tai "Miu" ja ne kertovat tyytyväisyydestään kehräämällä, joka kuulostaa "Prrrrrr"-ääneltä. Kotikissat syövät kissan ruokaa, joissa on lihaa ja kalaa, mutta monet kissat tykkäävät myös hiirien ja lintujen pyydystämisestä.

PERHOSET

Perhoset ovat kauniita, lentäviä ötököitä. Ne ovat hyvin värikkäitä. Perhoset ovat pienenä monien mielestä inhottavia toukkia. Kun ne ovat olleet tarpeeksi kauan toukkia, muodostavat perhoset kotelon, jossa ovat jonkin aikaa. Kun kotelo aukenee, on perhonen kasvanut aikuiseksi. Perhoset syövät toukkina kasvien lehtiä ja aikuisena ne imevät kukkien mettä.

LEIJONA

Leijonia sanotaan usein viidakon kuninkaaksi. Se on suuri kissaeläin. Leijona uroksilla on hiusten näköinen harja. Leijonat asuvat laumassa. Leijonia asustaa usein savanneilla. Ne syövät ja pyydystävät toisia eläimiä. Leijonat ääntelevät "Rauh!"

Siinä oli ensimmäiset kolme eläintä. Panfu Sanomat jatkaa eläinreportaasiaan, muista siis lukea blogiani!

Terveisin

Pandaviljo

Huhuu!

Huu, huu!

Hehee. En ole sentään tullut aivan pöllöksi, se on lemmikkipöllöni Oili tässä vaan huhuili.

Olin Panfun tarkistuskierroksella joka päiväiseen tapaani, kun näin viidakossa orvon pöllön, joka tahtoi kodin. Lupasin tarjota sen hänelle, sillä me pandathan olemme todella eläinrakkaita. Vein pöllön, joka kertoi nimekseen Oili, majaani ja tarjosin sille Pollin raksuja. Oili oli hyvin nälkäinen ja söi suurella ruokahalulla.

Monet muutkin pandat kantelivat olillaan aivan Oilin näköisiä lintuja. Pöllöni paljastikin minulle, että he ovat kaikki serkuksia, jotka olivat muuttaneet saasteiden riepottelemasta Bölli-saaresta jonnekkin, josta saisivat raikasta ilmaa. Böllissä kaikki pandat olivat hankkineet savuttavat autot, jotka pilasivat pöllöjen elinolot.

Nyt pöllöillä on kuitenkin kaikki ihan hyvin, kunhan tottuvat siihen, etteivät kaikki pandat vain kaasuttele kaaroillansa!

Terveisin

Pandaviljo ja Oili

Ps. Ylhäällä vielä otos pöllöistä pandoineen majassani. Kiitos kaikille, jotka tulivat kuvattavaksi!!

Tervehdys Pikkuvauvalta!

Hyvää huomenta, rakkaat lukijat!
Hoomenta! (:
Paikalla täällä pikkuisen pandatietsikani ääressä on pikku pikkuinen vauvapanda.
Niin, olen Pienivauva! Olen tuon pantaviljon kaveli ja myöt titko.
Hän on siis minun kaveri ja sisko. Pienivauva on vielä niin pieni, että silloin tällöin häneen puheestaan ei saa selvää. Siksipä tulkkaan täällä mukana. Pienivauva, kerroppa lukijoille jotakin itsestäsi!
Telvä! Olen Pienivauva nimeltäni. Tain ten nimen, kotka olen niiin pieni. Pelheeteeni kuuluu Pantaviljo ja iti ja ääti. Minulla on myöt leikkititko TheElina. Iti ja ääti eivät muuten ole Pantaviljon iti ja ääti.
Niin, näin on. Oletko muuten kultapanda?
Ojen. Tai tain tähköpottilani tellaiten viettin Maxilta ja Ellalta, että taan olla teittemän päivää ihan ilmaitekti kultit! Te on hienoa!!!
VAU! Upea tarjous. Sinähän sait sen, koska olet ihan uusi Panfussa. Jos siis lukijakin on ykkös tai kakkoslevelillä, kannattaa tarkistaa sähköposti tuon tarjouksen varalle!!
Niinpa. (:
Mikä on sinusta Panfussa parasta?
Panvussa on palatta mielettäni kotikaapunkini Bollywood. Tykkaan myötkin kaikitta kivoitta pantoitta, Momotta Smashing Pancaket yhtyeettä, hevotitta ja peleittä!
Huhuh! Sinä tykkäät melkein kaikesta! :D
Niin, olen potitiivinen panta!
Onko sinulla lempipeliä?
Kylla. Tykkään Mahjongista ja kalastuksesta. Pitän myöt 4 boomista.
Kivaa! Onko sinulla lemmikkiä?
On, tain juuli Puppe-nimiten hepan! Te on ihana, vaikka välillä tooti laitka!
Hihii, niinhän me kaikki!
Te on totta, valtinkin tinä.
Höh..! No, mutta nyt mennään Brunoon aamiaiselle! Kiitos kun luitte, rakkaat lukijani!
Niin, ja kiitot minuntin puolettani! (:

Tassuttain ja hipsuttain,
Pandaviljo ja Pienivauva

Pt. Kattokaa ja ihaalkaa kuvaani ylhäältä :D

Kultainen haastattelu

Päivää lukijat ja hyvää kultapanda päivää!
Päivän teema pisti pikkureportteri Pandaviljon liikkeelle. Hän haastatteli majassaan kahta kultapandapäivään osallistujaa.

Hei! Mitkä ovat nimenne?
-Olen Sofiab
-Nimeni on fr.
Kauanko olette olleet Panfussa?
-27 päivää
-157 päivää.
Nyt kun on kultapanda päivä, kaikki saavat olla kultiksia. Mutta oletko sinä oikeasti, eli siis oletko hankkinut sen paketin?
-En ole.
-En, mutta olen joskus ollut.
Jaahas. Mitä mieltä olette tästä päivästä?
-Kivaa ja hauskaa!!
-Mahtavaa, yksinkertaisesti rokkaa!
Niin, niin minustakin! Mikä on teistä parasta kultapandana?
-Kun saa ostaa vaatteita ja hengailla toisten kultisten kanssa.
-Se, kun saa ostaa kivoja tavaroita, pitää hienoja vaatteita ja olla kavereiden kaa!
Tänään Maxin synttäreillä esiintyy suosittu Smashing Pancakes. Mitä tykkäätte siitä bändistä?
-Tosi hyvä, rokkaa täysillä!
-Rokkaa täysillä ja on paras!

Siinä siis Sofiab:n ja Fr:n haastattelut! Kiitos kun suostuitte haastateltavaksi!

Hurjan hauska päivä!

Hei kultaiset lukijani!

Tänään on kultainen päivä, kun saamme olla kultapandoja, ihan ilmaiseksi taas! Tänään tapahtuu muutakin spesiaalia, on nimittäin reportteri panda Maxin synttärit!!! Max on hieno panda, vaikka en ole häntä kertaakaan tavannut. Tiedän kuitenkin hänen olevan mukava, sillä olen totta vie lukenut Maxin ja Ellan blogia.

Maxin synttäreiden kunniaksi kilparadalla on Smashing Pancakesit! Ihka elävänä!! Se on ehdottomasti lempparibändini! Heidän paras biisi on mielestäni No Limit! Se on niin tanssittava ja tarttuva rytminen! (:

Mutta nyt minulla on kiire! On mentävä taas kuuntelemaan Pancakesien keikkaa ja puuhattava kultisjuttuja! :D Nähdään ja ihanaa päivää teille, kultaisissa merkeissä!

Sydämellä Pandaviljoo

Ps. Jos tapaatte minut, mustassa, lyhyessä polkkatukassa, vetäisethän paidanhihasta ja kerrot mielipiteesi blogista! (:

Ensimmäinen tarina valmis!

Tervehdys pikku pandaset!

Täällä yllättäen Pandaviljo, jolla on nopea tiedotusasia. Ensimmäinen kuvatarina on valmistunut juuri nyt! Se kertoo pienen Pandaviljo nimisen pandan seikkailusta ja vihreän mörön arvoituksesta. Luethan sen tuolta alhaalta ja kerro mielipiteesi!

Toivoo,

Pandaviljonne

Tarina

Vihreän mörön arvoitus

Olipa kerran pikkuinen panda nimeltänsä Pandaviljo. Pandaviljo oli hyvin tylsistynyt puumajassaan. Hän ei keksinyt mitään tekemistä.

Pandaviljo päätti lähteä katselemaan Panfua. Hän meni ensin kilparadalle. Siellä oli hienoja autoja. Pandaviljo piti etenkin keltaisesta pikkuautosta.

Sitten Pandaviljo jatkoi matkaa. Hän hyppeli linnan pihalle. Pandaviljo lauleskeli iloisesti tallustaessaan.

Yhtäkkiä, ritaripatsaan viereen, ilmestyi vihreä sumupilvi. Se näytti todella pelottavalta!

Pandaviljo säikähti niin paljon, että pyllähti takapuolelleen. Mikä ihme se oli?

Sitten vihreä kummajainen alkoi puhua. Sillä oli jylisevä, hyvin pelottava ääni. Pandaviljo aivan hytisi pelosta kun kuuli mörön puheen.

Pandaviljo kuunteli, mitä vihreä mörkö sanoi.

Pandaviljo lähti järkyttyneenä jonnekkin. Ensimmäisenä hän keksi mennä Wanhaan Satamaan

''Hmmm.... Mikä ihme on saari, jossa merirosvot asuvat!?" Pandaviljo kummasteli. ''Mistä ihmeestä minä voin tietää!" hän tuskastui.

Sitten, aivan yhtäkkiä Pandaviljo tajusi, kun katseli kalastajan hienoa moottorivenettä. Hän hullaantui niin paljon, että ryhtyi oikein tanssimaan! :D

Pandaviljo meni tietenkin Merirosvo saarelle. Siellä hän etsi kuumeisesti
jotakin, mikä auttaisi häntä eteenpäin. Hän näki punaisen ravun, jonka kyljessä oli kyltti toiselle puolelle saarta. ''Vai niin!'' Pandaviljo tuumasi ja asteli nuolen osoitamaan suuntaan.

Siellä Pandaviljo tapasi saman sumupilven, joka esitti hänelle tämän kysymyksen.

Pandaviljo vastasi mahdollisimman nopeasti, joten vastaus tuntui hänestä liian itsestään selvältä.

Yllättäen vastaus olikin aivan oikein! Pandaviljo riemastui suuresti!

Mörkö antoi Pandaviljolle ohjeet jatkolle.

Tällä kertaa tarinan sankarin ei tarvinnut miettiä hetkeäkään seuraavaa määränpäätä! Se oli totta totisesti Brunon ravintola. Mutta siellä ei näkynytkään mitään vihjettä. "Mitä kummaa? Mitä mörkö sitten tarkoitti?" hän kummasteli.

Pandaviljo kolusi koko ravintolan. Sitten yhdellä penkillä oli lautasellinen kalaa bambupedillä. Hän päätti ottaa sen mukaansa.

Pandaviljo lähti ravintolasta linnaan. Siellä hän kohtasikin vihreän mörön, jolle tarjosi aterian. Kuului mässytystä ja yhtäkkiä koko ruoka oli kadonnut lautaselta. Mörkö kertoi Pandaviljon onnistuneen tehtävässään. Sitten hän katosi kuin tuhka tuuleen! Kuului puhaus ja taas linnan piha oli aivan tyhjä.

'

Pandaviljo ihmetteli kyllä kovasti, mikä mahtoi tuo mörkö olla. Miksi hän oli ilmestynyt linnan edustalle pelottelemaan viatonta ohikulkijaa? Ja miksi hän oli tiedustellut niin merirosvo aiheisia kysymyksiä? Minkä tähden mörkö oli uhkaillut koko Panfua? Tästä asiasta täytyisi puhua Kamaria kanssa, Pandaviljo tuumaili. ''Mutta ei nyt! Nyt ole aivan liian väsynyt!" hän kertoi bollyllensa. Niinpä hän istahti sohvalle ja nukahti saman tien. Päivän puuhailut tekivät pienestä pandasta kovin uupuneen!

Haastattelu

Iltaa lukiani!
Tänään saatte lukea haastattelun hienosta pandasta, joka on tehnyt huikean näytteliä suorituksen ensi-illan saaneessa Krucion viimeiset päivät. Hän haastattelee filmissä hiirtä. Pandan nimi on Snowangel. Saimme haastattelun näyttelijältä!

Hei Snowangel! Miten päädyit näyttelijäksi?
-Olin näyttelijän haussa.
Vai niin! Mikä on työssäsi hauskinta?
-Hauskinta on, kun pääsee esittämään ja kokemaan eri asioita. On myös hauskaa, kun kaikki tuntevat ja ihailevat!
Niin tietenkin! Mitä muuta olet näytellyt kuin tuota valkoista hiirtä?
-Olen näytellyt tavallista pandaa, hämähäkkiä, pupua, tyttö Michael Jacksonia ja vauvaa.
Vau! Oletpa hyvä ja kokenut näyttelijä! Mitä haluaisit sanoa heille, jotka tahtovat samaan työhön?
-Paljon treeniä ja uurastusta! Tässä työssä ei paljon nukuta.
No ei varmasti! Hihii! Sanoppa vielä jotkin terveiset lukijoillemme.
-Hei kaikille pandoille! Kiitos kun luitte! <3

Siinä siis Snowangelin haastattelu. Hänet tapaatte (hiukan erinäköisenä tosin) Krucion viimeisissä päivissä, joka pyörii nyt valkokankaalla San Franpanfussa!

Rakkain terveisin,
Pandaviljo

Iltaa!

Ryyst, slurps, rakkaat pandailijani!

Lähdin tänään urheilemaan Panfuun, kun olin saanut kovalla vaivalla siivottua puumajani. Olen muuten saanut yllätyskoneesta uuden tuolin, tai oikeastaan niitä on kaksi. Sellainen hauska parituoli se on, muistuttaa pikkuisen elokuvateattereiden tuoleja. Niin, takaisin aiheeseen. Olin siis siivonnut koko päivän majaani, joka on kahden lemmikin jäljiltä hyvin sekainen. Minulla on Polli, Pollyni, josta olenkin aikaisemmin jo kertonut, mutta vähän aikaa sitten hankin myös leppäkertty Kertun! Se on vekkuli ja vauhdikas eläin, välillä vähän liiankin vauhdikas! (: Käymme Kertun kanssa kisaamassa Ladon Pokopetsi radalla aina sillointällöin.

Kun olin siivonnut majani, minulla oli kuuma ja hiukan vihainen olo! Olin miltein koko päivän viettänyt tomuttaen pikkuista asuntoani ja jupissut majan likaisuutta kimpaantumiseen asti. Niinpä päätin mennä veteen vilvottelemaan. Näin syksyllä Järven vesi on minulle hiukan liian vilpoista, joten menin suosiolla Maauimalaan. Uiskentelin altaan päästä toiseen päähän kymmenen kertaa, jonka jälkeen olin hyvin väsynyt. Vaihdettuani uimapuvun lämpöiseen hilkkaan päätin lähteä haukkaamaan jotakin välipalaa. Päivällä olin laittanut siivouksen lomassa pyttipannua, sillä siivosin samalla salaista ruokaluukkuani, joka siaitsee kananmuna maton alla. Ethän kerro tuosta muuten kenellekkään, rakas panda! Joku nälkäisempi toveri saattaisi ahmia kaikki murkinani! :D Niin tosiaan, mitäs olinkaan kertomassa. Aivan! Olin laittanut pyttipannua, josta masuni oli taas tullut aivan täpösen täyteen. Mieleni ei tehnyt Brunon ravintolaan, vaikka minulla onkin jäljellä vielä etuseteli. Sinä saat pitää sen! Se on otsikon ylälaidassa! Nappaa se siitä talteen ja näytä Brunolle ravintolassa, saat ilmaisen Bambupiilon! Nami!

Päätin siis mennä Jäätelöbaariin, sieltä kun saa hyvää jälkkäriä. Tilasin listalta Suklaaminttuvanilijamansikkapirtelöä. Se maksoi kaksi kolikkoa. Voih, se oli taivaallista! Aluksi suuhuni tulvahti raikas minttu, sitten täyteläinen suklaa. Suklaan jälkeen ihana vanilija ja lopuksi vielä makea, kesäinen mansikka! Ooh, se oli niin herkullista, että minun oli tietenkin tilattava heti toinen lasi! Senkin kulautin kitusiini yhdessä hujauksessa! Masuni ja minä emme kuitenkaan saaneet tarpeeksemme tuosta naminaminamista. Päätin tilata kokonaisen kanisterillisen pirtelöä matkaani! :D Piilotin sen sateenvarjoni alle ja hörpin sitä sitten kulkiessani Panfun läpi! Slurps, lurps! Ryyst, slurs! Lurps, ryyst, slurps, ryyst! Niin vain kulauttelin tuota herkku eliksiiriä pillistä! Naminami! Uskon, että kun juuri kirjoitellessani sain tyhjennettyä pirtelösäiliön, minun on mentävä sitä uusi hakemaan! Samalla menen ostamaan Lahjakaupasta uuden hammasharjan ja tuubin tahnaa. Muistattehan, rakkaat pandailijani, että kun on syönyt makeaa, täytyy muistaa pestä hampaat o-i-k-e-i-n tarkkaan, ettei tule hammaspeikkoja!

Nyt, slurps, lurps, hauskaa illanjatkoa, pikku tassuttajani!

Rakkain terveisin,

Pandaviljo

Ps. Älä unohda käyttää tarjoustasi! (:

Elokuvaelämys

Huomenta, rakkaat pikkupandaiset!

Täällä taas bloggerinne Pandaviljo. Olin tänään aamiaisella Brunolla, koska olin löytänyt lehdestä hyvän etukupongin. Sillä sai ilmaiseksi tukevan aamiaisbuffetin aterian! Olipa tarjous! Söinkin siis pikku massuni aivan täpötäyteen! Niin täyteen, että olin varmasti poksahtamaisillani. Mutta minkäs sille mahtaa, jos on nälkä!

Niin, lähdin aamiaiselta siis aivan täyteen ahdettuna. Menin San Franpanfuun. Siellä oli vieläkin ohjaaja, joka oli kysellyt aikaisemmin minulta muutamia kysymyksiä. Hän oli tahtonut tietää Krucion, Kamarian, Paulin ja taikasanan nimen. Hän oli filmannut elokuvaa. Nyt kauneussalongin vieressä oli iiissoo valkokangas. Kysäisin ohjaajalta, onko elokuva jo valmis, ja hän vastasi myöntävästi. Niinpä katsoin innoissani filmin! Se oli aika jännittävä. Krucion ilkeä tuijotus sai hurjia vilunväristyksiä minussa, pikku pandassa.

Elokuvan nimi oli siis Krucion viimeiset päivät. Se kertoi jännittävästi aluksi iloisesta Panfusta ja sitten tummasta varjosta sen yllä. Filmissä selitettiin Krucion hurjista aikeista ja neuvokkaista Panfulaisista sekä tietenkin Kamariasta. Siinä kerrottiin hyytävän jännästi siitä, kun Krucio oli kivettänyt pikku eläimiäkin jopa! Hurjin kohta oli ehdottomasti pätkä, jossa Krucio oli kivettänyt taikasauvakoneen! Vieläkin olin aivan järkyttynyt, kun muistin tuon hädän! Onneksi Kamaria keksi lopussa keinon voittaa Krucion. BABOOM! Ja Krucio oli taas iloinen pikku poika ja koko Panfu sai jatkaa ihanaa elämäänsä!

Vau, mikä elokuva! Aivan aidontuntuinen! Jännittävä, hauska ja viihdyttävä! Menen heti takaisin San Franpanfuun ja katson sen uudestaan. Ja sitten taas uudestaan! Ja taas. Ja taas, ja taas..! :D

Rakkaudella,

Pandaviljo

Ps. Ylhäällä on Krucion viimeiset päivät -leffan juliste! Aika vetoava, vai mitä?